maanantai, 10. joulukuu 2018

Kokemus ja luotaimet

Käyttö- ja käyttäjäkokemus sekoitetaan monesti keskenään enkä itse ollut ajatellut asiaa ennen perehtymistä aihealueeseen. Voisin itse kuvailla ja ajatella asian niin, että käyttökokemus on sitä, kun ihmiselle annetaan esimerkiksi sovellus testattavaksi jossain tapahtumassa. Tässä testaaja saa esimerkiksi 5 minuutin käyttökokemuksen, kun taas käyttäjäkokemuksessa testaaja käyttää sovellusta kuukauden ja on näin ollen valmis antamaan paremman arvion. Painotan, että tämä on oma näkemykseni asiasta ja käsitteistöstä. Kokonaiskuva käyttäjäkokemuksesta saavutetaan, kun saadaan erilaisia käytöstä syntyviä havaintoja ja havaitaan, missä ympäristössä ne ovat syntyneet. Käyttäjäkokemus on siis kokonaisuus ja sen hahmottaminen, mille ei ole käytännössä annettu tarkkoja raameja (miten, missä, milloin).

Käyttäjäkokemuksenarvioinnissa tulee ottaa huomioon testihenkilön tiedot, taidot, odotukset, kokemukset, mielikuvat, elämäntilanne, ikä ja niin edelleen eli muuttujia on monia. Yksilön huomioon ottaminen on suurimmassa osassa, kun halutaan hyvää dataa käyttäjäkokemuksesta. Yleistä tänä päivänä on se, että esitellään käyttäjälle uusi tuote, josta halutaan kerätä mahdollisimman paljon tietoa. Tuote annetaan testiin ilmaisella, sillä vaatimuksella, että kokeilusta saadaan kattava kertomus ja arvio. Palautetta kerätään parhaassa tapauksessa monessa vaiheessa, jotta ajanjaksot/oppimisjakso saadaan eroteltua. Käyttäjäkokemuksenarviointiin on kehitetty uusia mielenkiintoisia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi fivesecondtest.com sivulla toteutettu idea, jossa data otetaan ensimmäisen 5 sekunnin tarkastelun jälkeen. Käyttäjä on tässä ajassa katsonut niitä asioita, jotka ottavat ensimmäisenä silmään ja ymmärtänyt viestinnän niistä.

Luotaimilla tavoite uusia ideoita, joiden olisi tarkoitus tulla yllätyksellisesti. Voitaisiin puhua myös jonkunlaisesta käyttäjän aktivoinnista, minkä avulla inspiraatio tai mielikuvitus voi lähteä ”laukalle”. Näillä luotaimilla ja niistä kerätystä datasta pystytään arvioimaan käyttäjäryhmää ja tapahtumapaikkaa, missä ideointia on tehty. Visuaalisuus on se, millä käyttäjän mielikuvitus aktivoidaan.

perjantai, 30. marraskuu 2018

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu KKS

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (KKS) korostaa käyttäjän roolia käytettävyyden suunnittelussa. Tällä tavoin saadaan luotua oikeanlaisia ratkaisuja. Käyttäjällä/käyttäjäryhmällä on suuri osa ja vastuu siitä, että ne antavat palautetta esimerkiksi sovelluksen käytöstä ja tällä tavoin saadun tiedon jälkeen voidaan luoda ideoita, miten kehittää käytettävyyttä paremmaksi.

Sovelluksen kehittäjä käyttää sovellusta tietyllä kaavalla eikä välttämättä törmää samoihin ongelmiin, kuten käyttäjä. Käyttäjä tekee niin sanottuja virheitä sovelluksen käytön aikana, minkä ei pitäisi vaikuttaa sovellukseen käytettävyyteen. Tietyt käyttäjät hakevat monesti samalla sovelluksella eri tavoitetta, joka huomataan vasta käytön aikana. Sovelluksen optimointi on tässä tilanteessa erittäin suotavaa.

Vuorovaikutustapoja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on monia, mutta jonkunlainen mielipidekysely toimii mielestäni parhaiten tässä tilanteessa. Kyselyn helppo ja nopea täyttö on edellytyksenä sille, että alkavat täyttämään sitä. Suunnitteluprosessin tulisi olla jatkuvaa koko kehityksen ajan, jotta lopputulos olisi mahdollisimman onnistunut.

Prototyypin kenttätestausvideossa toimi hyvänä esimerkkinä se, että sää oli huono testaushetkellä, joka tuotti pieniä hankaluuksia. Tällainen tilanne kenttätestauksessa on ennemmin suotava kuin vältettävä, jotta mahdolliset ongelmat tulevat ilmi ja voidaan reagoida niihin. Kenttätestauksen ohella on kumminkin hyvä suorittaa myös laboratoriotestausta, koska se kuluttaa vähemmän testausresursseja ja on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa.

perjantai, 23. marraskuu 2018

Sovelluksien käytettävyys

Sovelluksien hyvä käytettävyys on suuressa osassa tänä päivänä ,kun myydään niitä eteenpäin. Sovelluksia arvostelevat monet käyttäjät, joten ne saavat "rehellistä" palautetta sen käytöstä eri alustoilla. Toisaalta tässä kannattaa ottaa huomioon eri käyttäjät, koska toisilla vaatimustaso sovelluksen suhteen on monessa tapauksessa eri.

Käytettävyyden arvosteluun riippuu tietenkin pienimuotoinen riski, että osa käyttäjistä ei ole oikeita. Tämä kummiskin haihtuu arvostelujen virtaan jos niitä on paljon. Voitaisiin puhua suuresta arvostelujen hajautuksesta, jotta saadaan paras mahdollinen palaute. Palautteek avulla sovelluskehittäjät saavat hyvää reaalikokemusta sovelluksen käytöstä, jonka avulla korjaukset saadaan tehtyä nopeasti.

Tänä päivänä ihmiset ovat erittäin herkkiä antamaan sovelluksista palautetta mikäli ne eivät toimi toivotulla tavalla. Tällaista huonoa käytettävyyttä sovelluksessa on yleensä kaatuminen ja hitaus.

Huonolla käytettävyydellä voidaan aiheuttaa suurta vahinkoa, jos sovellus liittyy esimerkiksi liikenteenohjaukseen tai vastaavaan tärkeään toimintaan. Edellämainitussa tapauksessa katastrofin ainekset olisivat valmiit.

Suurten yritysten sovelluskehittäjät miettivät ja testaavat sovellukset ennen niiden julkaisua, jotta pystytään pitämään liiketoiminta kannattavana. Ihmiset ja yritykset haluavat maksaa laadusta eikä siitä ettei heidän ostamansa sovellus toimi kunnolla. Laadukkaan sovelluksen ostanut luultavasti ostaa jatkossakin samalta yritykseltä seuraavan sovelluksen.

Hyvä käytettävyys on sitä kun käyttäjän ei tarvitse miettiä sovelluksen ongelmia ollenkaan vaan voi keskittyä sovelluksen käyttämiseen.

keskiviikko, 14. marraskuu 2018

Käyttökonteksti ja palvelumuotoilu

Kurssin toisena aiheena alettiin läpikäymään käsitteitä käyttökonteksti ja palvelumuotoilu. Käyttökonteksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa esine/asia on yhteydessä käyttäjään erilaisissa ympäristöissä. Tietoteknisen laitteen testaaminen on suuressa osassa vaikuttamassa lopulliseen käyttäjäkokemukseen. Testaamista tapahtuu monella eri tavalla esimerkiksi. Kehittäjätestauksella(laboratoriotestaus) ja käyttäjien beta testauksella. Beta testaus tarkoittaa, että laite tai ohjelma annetaan käyttäjille käyttöön ja he saavat testata ja raportoida mahdolliset viat. Mielestäni edellämainittu Beta testaus suurella joukolla käyttäjiä on paras mahdollinen testaus/kehittämistapa saada hyvää analyysia suoraan käyttäjiltä.

Käyttökontekstissa on tärkeää arvioida ympäristöä, jossa käyttö loppupeleissä tapahtuu. Esimerkkinä puhelinsovellus voi olla erittäin helppokäyttöinen nuorelle käyttäjälle, joka on syntynyt digitalisaation aikaan, kun taas vanhemmalle ihmiselle se voi olla erittäin epäselvä ja hankalasti käytettävä. Tässä tilanteessa optimointi on tärkeässä osassa kun suunnitellaan  ja suunnataan käytettäväksi. Erilaisia ympäristön "muuttujia" on monia ja niiden välillä joudutaan suunnitteluvaiheessa tasapainottelemaan paljon. 

Palvelumuotoilu käsite tarkoittaa sitä mitä se käsitteenä sanookin eli, miten palveluita muotoillaan. Siinä pyritään optimoimaan palvelukokemus eri käyttäjille. Hyvässä palvelumuotoilussa otetaan huomioon käyttäjän tarpeet ja toiveet. Päivän aikana törmäämme paljon erilaisiin palvemuotoiluihin, kuten esimerkiksi nettikaupan käyttäminen, ruokien tilauspalvelu, lääkäriajan varauspalvelu, oppimisympäristöpalvelut ja postipalvelut(smartpost).

Käyttökontekstin ja palvelumuotoilun tarkasti suunnittelu ja hyvä käyttäjäkokemus takaavat onnistuneen lopputuloksen eri laitteille, ohjelmistoille ja palveluille.

 

 

tiistai, 6. marraskuu 2018

Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä.

 

SIGCHI Finland kokoaa yhteen ihmiset, jotka kehittävät, tutkivat ja suunnittelevat vuorovaikutusta ja käytettävyyttä ihmisen ja tietokoneen välillä. Se järjestää HCI (Human Computer Interaction) aiheisia seminaareja, jossa pääsee tapaamaan muita saman alan ihmisiä ja parhaassa tapauksessa löytämään uusia kontakteja. SIGCHI toimii ympäri Suomea ja on osana kansainvälistä järjestöä (ACM SIGCHI).

Meidän sukupolvi on kokenut tietotekniikan nopean kehittymisen. Vuosituhannen vaihteessa tietokoneet olivat vielä hitaita ja suuria. Tähän aikaan käytettiin käyttöjärjestelmistä esimerkiksi Windows Xp:tä ja sen muistetaan olleen hidas. Hitaus tietenkin johtui tietokoneen komponenttien laskentatehosta eikä niinkään käyttöjärjestelmästä. Tänä päivänä on saatavilla erittäin tehokkaita komponentteja erittäin pienessä koossa esimerkiksi älypuhelimeen.

Tänä päivänä tietotekniikkaa koitetaan laittaa mahdollisimman moneen laitteeseen ja eri laitteiden kanssakäyminen toistensa kanssa on tärkeää. Tätä kutsutaan äly-ympäristöksi tai älykodiksi. Näiden laitteiden tarkoitus on helpottaa jokaisen ihmisen arkipäiväistä elämää ja tuoda tietoa käden ulottuville. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Samsungin valmistamaa älyjääkaappia, joka kameran avulla ottaa kuvan ja kertoo käyttäjälleen sovelluksessa, mitä täydennystarpeita jääkaapissa on.

Monet sovellukset alkavat korvata myös fyysisiä esineitä, kuten esimerkiksi erilaiset mobiilipankkisovellukset (Mobiilipankki, S-mobiili, G Pay, Apple Pay), joilla voi suorittaa maksamisen perinteisen kortin sijaan ja ostoksesta saa myös kuitin sovellukseen. Tulevaisuudessa voisin uskoa, että nämä sovellukset ovat laajalti käytössä Suomessa ja normaalin pankkikortin ja käteisen käyttö jäisi hyvin pieneksi. Ongelmaksi kuitenkin syntyy tänä päivänä vanhukset, jotka karttavat uutta teknologiaa ja eivät ole valmiita luopumaan käteisen käytöstä. Seuraavan sukupolven vanhentuessa asenteet teknologiaan tulee olemaan paremmat mitä luultavimmin.

 

Iiso Kramsu